Sateen kestävä setteri

Päivä alkoi rankalla vesisateella, johon oli oikein mukava viedä koiria, ja itseään, ulkoilemaan. Varsinkin kun Saimi oli jälleen sitä mieltä, että hän sulaa sateessa. Sai oikein narusta kiskoa, että hippiäisen sai ovesta ulos.

Kunnon ekoisteina päädyimme sitten kuskaamaan porukan metsään autolla, jotta vettymisemme olisi ollut vähäisempää. Litisevässä metsässä Helmi kaaresti kuin ei olisi koiranilmaa huomannutkaan, mutta Saimi hiippaili sateenvarjon alle heti kun vain tilaisuuden sai, tosi taistelusetteri.

Varsinaiset hädät Sämpylä sai aikaan vasta kotipihan kuusen alle ja keittiön matolle. Toivottavasti tänä syksynä ei sada kovin usein, ainakaan koko päivää...