tiistai 27. marraskuuta 2012

Tulikärpäsiä

Isäntä osti Kaisan viime lekurireissulla meille ledivalot, josko näkysimme paremmin aamu- ja iltapimeässä juoksennessamme. Testireissulla pellolla isäntäväkeä huvitti kun kaarestimme aukkoa ristiin rastiin, ledit loistaen, näyttäen aivan tulikärpäsparvelta...

lauantai 24. marraskuuta 2012

Me ja kaksi muuta

Eilen illalla residenssiimme tunkeutuivat kummisedät ja täti ja Frida ja Väinö. Ensi kertaa olimme siis kaikki koolla koko laumalla. Rahallisesti laskettavia vahinkoja syntyi yllättävän vähän, mutta vauhtia ja vaarallisia tilanteita piisasi. Varsinkin nuorisoketju hioi lakat irti lattiasta kiertäessään keskusmuuria ympäri.

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Väbä

Saimin kummisetä morsmaikkuineen oli hakenut viikko takaperin jostain takametsistä (Kajaanista siis) talouteensa perheenjäsenen (ennen niitä tehtiin ihan itse), eli Pohjanpystykorvapoika Väinö-Klemetin.
Wäinö-Klemetti 9vk
Ötökkä oli siis tavatessamme vasta yhdeksänviikkoinen tärpästikkeli ja painoi kaikki kolme kiloa. Isäntäväki pelkäsi meidän oikopäätä telovan moisen hippiäisen, mutta melkein meni toisin päin, sillä Väbä on reipas jätkä ja rohkea karhunkaataja...ehkä joskus.

perjantai 16. marraskuuta 2012

Kaisan kaunokirurgiaa

Tänään kävimme Oiva-eläinlääkärissä Pirkkalassa. Tiskille joutui Kaisa, jonka kahteen alaetuhampaaaseen laitettiin pinnoitetta. Lääkäri arveli kiillevaurion syntyneen alakulmureiden muinaisen poiston takia. Ehkä ne olisi sittenkin kannattanut vain lyhentää. Nyt hymy kestää taas Dentastick-mainosta, eikä lääkärin mukaan tarvita enää jatkotoimia. Samalla unella hieman jyrsittiin yläientä, jotta hitaasti paikkansa löytävä alakulmahammas vihdoin asettuisi kohdalleen. PS. Ruoka näytti kuopukselle maistuvan heti kotiinpaluun jälkeen.

lauantai 10. marraskuuta 2012

Hammaslääkäri(ssä kotona)

Kummisetä on valmistumassa juurimiten hammaslääkäriksi ja Fridan isäntänä opetellut tietysti hieman myös koirahammas-asiaa. Niinpä pääsimme/jouduimme Saimin kanssa hammaskiven poisto-operaatioon. Me kun olemme perin cooleja settereitä, niin homma sujui teelusikalla  ja istu-komennolla kuin vettä vaan....paitti ettei meillä nyt juuri hammaskiveä ollut ; ))
Saimi operoitavana

torstai 8. marraskuuta 2012

Kulmahampaat keijulle

Kaisan maito-yläkulmureiden iltasoitto oli eilen. Univetti eli entinen Etelä-Tampereen Eläinklinikka otti pikkulikan vastaan näppäsen tunnin aikataulusta jäljessä. Myöhästymisestä oli tässä tapauksessa oikeastaan vain hyötyä, sillä Käpy ehti kuivua räntäsateen aiheuttamasta kosteudesta (me taas Saimin kanssa hytisimme saman ajan auton takaluukussa karvat märkinä). Kaisan uinuessa operoitavana käväisimme me ostoksilla Bauhausissa. Tai isäntä kävi, me kun odottelimme silloinkin autossa, nyt vain onneksi lämpöisessä sellaisessa.
Kun tunti oli vierähtänyt nukkupiikistä, oli Kaisa jo palannut seuraksemme autoon, tosin isännän kantamana. Likka oli hieman vielä aineissa, mutta kun olimme ehtineet kotiin, pomppasi se jo reippaasti autosta ulos ja kipaisi pisulle. Eläinlääkäri oli arvellut, ettei neidille illalla vielä muona maistuisi, mutta eikös pikku setteri vedellyt pehmitettyä papusoosia peräti pari annosta yhteen syssyyn!
Iltasella isäntä sitten referoi emännälle lääkärikäynnistä suunnilleen seuraavaa: Kaisalta poistettiin kaksi maito-yläkulmahammasta, alaetuhampaiden reunimmaiset olivat jostain saaneet kiillevauriot...kivistä? Ja niiden uudelleenpinnoituksesta voisi kuulemma huolehtia joku "Oiva" hammaslääkäri ;)
Viitisen päivää pitäisi pidättäytyä kovien materiaalien syömisestä ja kahdesti päivässä nauttia kipulääkettä muutaman päivän ajan. Ja mikäli suusta valuu muuta kuin verta ja kuolaa, niin sitten yhteys lääkäriin : D
Huomattakoon vielä, että isäntä punnitsi lekuri-vaa'alla Kaisan painoksi 18,4kg!

tiistai 6. marraskuuta 2012

Kaisan eka jänis

Illan harjulenkillä juuri ennen pilkkopimeää pääsimme Saimin kanssa uljastelemaan pupunajossa. Harjun laelta näkyi hitaasti pompiskeleva pupunen hienosti siluettina katuvaloja vasten ja pääsimme mainioon lahtausyritykseen siskolikan kanssa ns. täyttä vauhtia. Isäntä ihasteli/karjui/pelkäsi harjupolulla, kun kiihdytimme alarinteeseen pitkäkorvan molemmin puolin haarukoiden. Ristiturpa vetäisi kaasun pohjaan ja ehti kuin ehtikin alta pois enne kuin pölähdimme paikalle vajaa 50kh/h...jarruttelu puuston vuoksi ; ))
Loppu hyvin, kaikki hyvin ja emme jääneet auton alle, kukaan.
Loppureissulla olimmekin sitten narussa, mutta Kaisa oli irti ja löysija näki ihan omin neuvoin oman jäniksen ja jäljitti sitä hyvän tovin! Nyt meidän perheessä on sitten kolme hullua metsäkoiraa, sillä Kaisakin innostui jänön jäljittämisestä siksi, että isännällä oli kova työ saada se köyden jatkoksi.

Se oli sitten Riittakin kylässä

Rakas kasvattajamme piipahti morjenstamassa settereitään ja mua viime perjantaina. Kaisa pääsi hieman tavallista tarkempaan syyniin vierailun aikana ja eikös isäntä heti maanantaina varannut ajan lääkäristä heti huomiseksi, eli keskiviikoksi. Tällä kertaa on tarpeen raapia pois Kaisan yläikeniin betonoidut maitokulmahampaat. Isäntäväki on niitä nyt vemputellut useamman päivän ja Riittakin kokeili, mutta kiinni ovat ja pysyvät, kunnes veitsi heilahtaa ja ien halkeaa. Tuoreet rautakulmurit ovatkin jo ehtineet kasvaa rinnalle hyvän matkaa...ai ai, kun tulee oma nuoruus mieleen ; )