Yliopistolta paineltiin perätoukuria Kalevantien alitse tunnelia, sitten vähän aikaa maan päällä ja taas tunneliin, meinaan Pendoliinotunneliin (se uusi tuneli) radan alitse. Puolimatkassa poikettiin hissillä asemasillalla katsomassa olemattomia junia ja sitten jatkettiin Hämeenkadulle. Ihmisvilinästä päästiin eroon vasta varsinaisessa asematunnelissa paluumatkalla. Liikenteen jymy on siellä huima! Helmiä ja Saimia moinen ei pelottanut ja muutenkin molemmat suoriutuivat keikasta kiitettävästi. Palkinnoksi siitä käveltiin Sorsapuiston poikki lintuja haistellen ja kiirehdittiin lopulta lähes juoksujalkaa autolle, jotta ehdittäisiin kouluun.
Matka Hakametsään vei onneksi vain tilkkasen aikaa, emmekä myöhästyneet treenien alusta. Nyt olikin suorastaan lapsellisen helppoa kulkea koirien kanssa, kun niitä oli vain yksi per kuski. Helmin ja Saimin uudet näyttelyremmit osoittautuivat oikein mainioiksi, olivathan ne jo viimeksi isännällä mukana, mutta puuha oli sen verran vivahteikasta silloin, ettei arvostelua oikein saanut aikaan.
Koulupuuha olisi muutoinkin sujunut kivasti, mutta makupalakärkky varis aiheutti Helmi-Orvokille suunnatonta ärsyä pomppiessaan pahimmillaan muutaman metrin päässä kuonosta. Koeta nyt siinä lintukoirana ravata kauniisti kolmiota...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti