Perjaina alkoi Helmin ja Saimin ensimmäinen yhteinen kyläilyviikonloppu Helsingissä Helmin kummien luona. Koirat olivat muuten heti kuin kotonaan, mutta Helmillä kesti aikansa olla kuuntelematta rappukäytävän kummallisia ääniä – tarkkaavainen neiti kun on. Ensimmäinen ulkoiluretki tehtiin lähiPrismaan, missä koirat ja kummisetä odottelivat pihalla kummitädin kaupassakäynnin ajan. Kummisetä huomasi odotellessa, että Helmi osaa jo kaukaa erottaa epäillyttävät ihmiset, kun murinat kohdistuivat paikallisiin puliveivareihin.Ilta sujui kaikilta leppoisesti sohvaeläiminä ja parin ulkoilukerran jälkeen Saimikin kulki hissillä jo paljon rennommin. Alussa neitiä piti hieman avittaa pepusta heiluvaan ja kolisevaan metallikopperoon. Iltapisut tehtiin porukalla kotikorttelia kiertäen, sillä kummitädin kantti ei kestänyt ajatusta kävellä pimeässä metsässä.Yön koiruudet viettivät kummien kanssa makuuhuoneessa, jotta he eivät keksisi ruveta metsästämään olohuoneessa asustavaa maakilpikonna Lyyliä. Tytöt tulevat oikeasti todella hyvin konnan kanssa toimeen, sillä Saimi ei sitä edes tiedosta ja Helmi vain vahtii vierestä Lyylin meluisimpien seinäävastenhyppimis-hetkien ajan. Kummisedän uni oli kuulemma hieman katkonaista koirien käydessä häntä pussaamassa läpi yön noin tunnin välein. Kummitäti taasen nukkui aivan tukkina koko yön...Koiratapaamissaldo jäi perjantain osalta yhteen neljätoistavuotiaaseen kultaiseennoutajaan. Lauantaina onkin sitten edessä rankkaa koirapuistoilua!
Sohvailua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti