Aika vinkka iltapäivästä tuolla harjun laella. Saimin kanssa seistiin kirsut kohti Ophelian jäänteitä ja nautittiin hajutulvasta. Suomeksi tuo äskeinen tarkoitti, että laantuneen hurrikaani Ofelian jäännöstuulet puhalsivat varsin raikkaasti iltapäivällä lounaan suunnasta.
Me setterit nautimme myräkästä viimeisten auringonsäteiden aikaan (pilvirintama yli juuri peittämässä mollukan) korvat lepattaen tuulen voimasta. Turkki painui vasten kroppaa ja rinteen puut taipuilivat uhkaavasti tuulen kohistessa ympärillämme. Isäntä nauroi olemattomaan partaansa katsellessaan meitä, kun tuuletimme huokosiamme varmaan viisi minuuttia vain kirsua liikuttelemalla.
Ulkonakulun ajastus oli muuten tiukka. Ehdimme juuri ovesta sisään, kun vettä alkoi tulla perin raikkaasti...
Illalla oli vielä puntarisessio, eli jouduimme vaa'ituiksi. Saimi lähinnä seuraksi, sillä minuahan nuo kaksijalkaiset tarkkailevat...Vaaka näytti Saimille vaatimattomat 23kg ja minulleKin vain 24kg, vaikka illalla paikalle pölähtäneen juniorin mielestä olenkin ihan tankki :P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti