Nyt sitten Saimi viimein osui johonkin polkuanturaa kovempaan. Onhan sitä jo odotettukin, tuota vauhtia kun on piisannut tasaisesti koko ajan. Ilmeisesti antura oli harjun päällä osunut johonkin metalliseen, vaan ei niin kovin terävään. Haava kun on vasemmassaa etutassussa tuollaiset vähän toista senttiä pitkä, eikä kovin syvä.
Saihan sillä tietysti koristeltua lattian hauskoilla läiskillä, ennen kuin puhdistuspartio Betadineineen ehti sen tukkimaan ; )
Onneksi vuoto loppui pelkällä liuoskäsittelyllä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti