torstai 15. huhtikuuta 2010

Kateissa

Iltapäiväprojektinamme oli matka maalle puun kaatoon. Nappasimme matkalle mukaan isännän isän, eli siis vaarin ja ajelimme juuri vaarin mökille. Siellä oli tarkoituksen kaataa muutamia koivuja ja haapoja polttopuiksi ja työmaa käynnistyikin kitkatta, kun meillä settereillä oli muuta puuhaa, kuin häiritä metsureita. Mökkimaastossa oli  tavan mukaisesti runsaasti jäniksen, peuran ja eri lintujen tuoksuja tutkailla ja muutenkin reuhkasimme sielumme kyllyydestä Sämpylän kanssa.
Sitten kaatokohteeksi tuli vanha, laho koivu ja isäntä köytti meidät kaiken varalta hieman kauemmas työmaalta. Onneksi, sillä puu katkesi kaatuessaan keskeltä ja putosi suunnilleen suoraan alas hirmuisella rytinällä. Kun sitten pääsimme kytkyeestä irti, päätin mennä autoon suojaan rasittavalta moottorisahan pärinältä, Sämpylän jatkaessa metsureiden jaloissa pyörimistä. Porukka kaatoi ja karsi puita hyvän aikaa, kunnes viimein äkkäsivät minun puuttuvan jengistä. Muu porukka nautti hieman evästäkin siinä minua odotellessaan, mutta sitten isäntä päätti lähteä etsimään meikäläistä ensiluokkaisen jälkikoiran, Saimin, kanssa ja törkkäsi lähteissään auton ovet kiinni. Vaikka se siinä jo minua huutelikin, en oikein havahtunut unosiltani ja niin etsintäpartio lähti ravaamaan pitkin peltoja ja viheltelemään "kateissa" olevaa meikäläistä.
[ Isännän huom: Helmi ei huuteluista ja viheltelyistä huolimatta antanut itsestään merkkejä, joten pistin Saimin sitä etsimään. Muutaman kerran jo luulinkin sen saaneen Helmistä hajun, kun se lähti innokkaasti painelemaan kuono tuuleen , vaan aina etsintäkohteena (ja löytö) olivat pellossa lymyilleet linnut. Siinä jo meinasi hermo mennä, kun Helmiä ei näkynyt, eikä kuulunut. Mietiskelin takaisin mökille palatessani, kuinka isommat etsinnät saisi parhaiten käyntiin. Perille päästyäni heitin mukanani olleet talutusremmit auton takapenkille, jolla se kateissa ollut Helmi nosti unisena päätään oven auettua. Hah! ]
Ainoa harmi, joka pitkästä "karkumatkastani" johtui, oli se, että Saimi oli syönyt eväsmaksalaatikosta selvästikin hieman yli puolet : )

Ei kommentteja: