Isäntä oli saanut päähänsä myydä moottoriveneemme liian vähäisen käytön vuoksi. Paatti parka kuulemma vain happanee suotta rannalla kyytiläisiä odotellen... Noo, ostaja löytyi, kun hinta vain oli sopiva.
Venettähän ei tietenkään voitu myydä siinä kunnossa kuin se oli, vaan se täytyi pestä ja puunata loistokuosiin ennen luovutusta. Sehän taas tarjosi minulle Saimille loistohetken riekkua rantavesissä ja juosta pitkin rantapuskia. Nuotiollekin pääsimme nakkeja pummimaan ja savua haistelemaan. Lopulta vene oli puhdas ja moottorikin saatiin käyntiin, joten siirtoajo nostorampille odotti. Me pääsimme Sämpylän kanssa mukaan ajelulle (Saimi sai ylleen ainoan mukana olleen koirain kelluntaliivin, koska ei ole aiemmin nopeassa veneessä ollut) parin polkupyörän ja molempien kummisetien kanssa. Oli se vaan reteää haistella tuulta ja antaa ilmavirran heiluttaa korvia!
Nostoluiskan luona rannassa oli uimassa kolme labbista, joista yksi aiheutti minulle ja Saimille varsinaista ihmetystä. Se kun sukelsi ohjaajansa heittämän pikkukiven perän aina uppeluksiin asti, ja toi suussaan pohjasta suurimmillaan varmaan parin kilon kiviä! Mekin pompattiin vesiin, kun luiska oli riittävän matala ja kävinhän minä sentään vähän uimassakin. Löysin myös rantavedestä hienon hauenpään, joka kiinnosti hieman Saimiakin, vaan ei kyllä kaksijalkaisia ; )
Vene nostettiin sillä välin trailerille ja sen matka kohti etelää alkoi. Me kipaisimme Sämpylän kanssa "muistojuoksut" isäntäväen kiusaksi viereisen uimarannan nurmikolla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti