Saimi keksi tänään mökillä iltaluujuoksussa uuden luun hallussapitosysteemin ja niin meikä jää nuolemaan huuliaan. Se pitää koko ajan yllä tajutonta vauhtia ja juoksee suunnilleen ympäri koko tonttia. Aina kun yritän pinkaista paikaltani lähtien sen kimppuun, niin vedän vesiperän. Ei vain kiihtyvyys riitä. Tähän mennessä olen saanut mokoman Sämpylän kiinni vaikka silmät kiinni paikaltani lähtien, mutta nyt taitaa olla uuden treenin paikka. Vauhtia on jostain kiehnättävä äkkiä lisää, tai häpeä iskee ; ))
Onneksi Saimi hössöttää aina sen verran, että luu tipahtaa, ja silloin tulee punavalkoinen noutaja, eikä punaisella hippiäisellä ole sen jälkeen evään päälle asiaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti