Aamulenkki aloitettiin tänään aika jännästi; isäntäväki kieputti meidät pelastusliiveihin ja lastasi kanoottiin. Madolla kanoottireissu oli ihka ensimmäinen, mutta ihan hienosti se meiltä onnistui. Reissu oli lyhykäinen, sen kuin melottiin yli lahden ja lähdettiin järven toiselle puolelle metsiin. Ensin kyllä jouduttiin matkaamaan muutama sata metriä köydessä...ankarasti vetäen (siitä tuli kyllä pyyhkeitä). Sitten päästiin oikein himomaastoon laukkaamaan. Koko metsä oli täynnä hirvien ja peurojen tuoksuja! Vetelimme kuono ilmassa ja maassa, kunnes isäntäväki kutsui meidät tutustumaan outoon latoon. Jostain syystä kaksijalkaiset olivat mokomasta röttelöstä kovinkin innostuneita ja yrittivät kuvata meitä ladossa sisällä ja ovella.
Sitten kun matkaa jatkoimme, törmäsimme teerikukkoon! Se lähti rävähtäen lentoon vain viiden metrin päästä ja sai koko porukan innostumaan ihan päättömästi. Kohkaaminen kyllä kostautui melkoisena kielen tuuletuksena: lämpötila oli jo noussut yli 20 asteen.
Noo, selvisimme kanootille ja omaan rantaan, jossa isäntäväki ryhtyi uittamaan meitä. Saimilla uinti on huvittavan näköistä siipirataslaivan puksutusta ja mulskunaa!
Viimein oli aamiaisen aika ja se kului kirjosiepon poikasten pöntöstä ulostautumista seuraten. Luottamuksen osoituksena emäntä sitoi meidät tolppaan, jottemme heti popsisi pienokaisia.
Päiväkahveita lipitimme laiturilla parin tunnin kuluttua. Me kun emme Saimin kanssa kofeiinista piittaa, seurasimme laituria kiertävää sorsapesuetta.
Kahveiden jälkeen kävimme metsäpisuilla omin luvin ja löysin jälleen viimevuotisen hirven lapaluun, jota kävin myös ylpeänä esittelemässä meitä etsivälle isäntäväelle (joo, jouduin palaamaan takaisin mökille, samoin Saimi).
Illan tullen kävimme vielä kerran melomassa ja tutkailemassa mökkien juhannusvieraita kauniissa auringonpaisteessa. Matkalla yritimme Saimin kanssa metsästää ulpukan lehtiä vedestä ajankuluksemme, meillä kun ei ollut edes omia meloja. Vesiltä kotiuduttuamme menimme vielä saunaa, mutta nyt oli jo veto loppu ja pääasiassa koisimme pukuhuoneen lattialla.
Toiseksi viimeinen ohjelmanumero on meillä juuri menossa, eli katsomme sängyltä umpiunessa futista, lirullakin pitäisi vielä käydä ennen yötä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti