Seuraava projekti oli kerätä pisunäyte. Sen luulisi olevan helppoa, kun koira kerran pissii viiden metrin välein. Emäntä otti Saimin taluttimeen ja isäntä harppoi parin perässä pakastusrasia kädessään valmiina sujauttamaan askin Sämpylän perän alle sopivan hetken koettaessa. Tuloksena oli pieni keltainen liru rasian pohjalle ja suunnaton kunnioitus naapureilta isännän notkeutta kohtaan.
Heti iltayhdeksältä tuli soitto päivystyksestä, että tänne. Koska pisunäytteen maksimi-ikä oli neljä tuntia, otimme varaksi ja vielä onnistuneesti, tuoreen ja runsaan näytteen juuri ennen kuin pakkasimme itsemme autoon. Päivystyksessä oli kuin terveyskeskuksessa, erilaisia tapauksia menossa ja tulossa. Näyte meni pikaisesti tutkintaan, mutta vastaanotolle jouduimme odottamaan tunnin verran. Lääkäri totesi näytteen olevan puhdas, lämpö oli ok ja muutenkin koira pelasi. Koska merkkejä tulehduksista ei ollut, päätettiin jatkaa seurantaa ja ottaa uudet näytteet tiistain rokotuskertaa varten. Hyvänyön toivotusten ja satasen köyhtymisen jälkeen pääsimme kotiin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti