Saimin syntymäpäivä muistui mieleen vasta aamulenkin jälkeen, mutta sitten isäntäväki jollotti ammuvainaan (isäntä) ja oopperalaulajan (emäntä) nuotilla onnittelulaulun Sämpylälle. Lahja tuli hieman etukäteen ja molemmille, saimme näet Tampereen näyttelystä ostettua Ziwi Peak- muonaa toisen annoksen! Hyvää! Jopa niin hyvää, että Saimi heittäytyi murisemaan minulle, kun yritin ohimennen rosvota siltä annoksen loput...
Isäntäväen aamiaisella, jo paljon aiemmin, saimme siskolikan suorastaan sydämenahdistuksen, kun mökin kuistin räystäshirren päältä kuikki orava suoraan sisälle. Ponkaisin oikopäätä penkille kyttäämään huiskahäntää ja Saimiltakin meinasivat silmät pullistua päästä pihalle. Isäntä raotti sen veran ovea, että pääsin rynnistämmän kuistille rauhanhäiritsijän perään. Se kipaisi hirttä pitkin katon aluavilloihin suojaan ja minä perässä lasipöydän päälle yhdellä pompulla ja samalla vauhdilla metrin seinää ylös...vaan myöhässä! Ei löytynyt kurrea toiseltakaan puolelta taloa, vaikka Saimn kanssa tarkoin nuuskimme ympäristän, joten sillä lienee pesä kattovällyissä.
Episodin jälkeen poistuimme aamu-ulkoilulle umpimetsään, jossa taarustimme soiden ja kaseikoiden halki toista tuntia. Tai ainakin itsemme Saimin kanssa ihan lääpästyksiin. Reissun jälkeen oli kiva käydä uimassa muutama veto järvessä ja sitten paalitella itsensä kuivaksi lehtikasassa. Turkki ei kuulemma ollut sen jäljiltä näyttelykelpoinen...
1 kommentti:
Saimille synttärionnittelut Helsingin suunnalta!
Lähetä kommentti