Ånnin (se Hollanninpaimenkoira-poika) isäntä tiedusteli ja sai meidän porukan lähtemään "suoulkoilemaan" iltauutisten aikaan. Ensin remuttiin Tohlopin pellolla. Saimi väänsi tapansa mukaan ärrin murria innokkaan Ånnin kanssa, minä tarkastelin sillä välin myyrien kolot ja irtopupujen jäljet. Sitten siirryttiin suolle hieman vetisempiin oloihin. Me losautimme Saimin kanssa syvään ojaan mulimaan ja nuuskimaan pohjamutien pelmahduksia ja Ånnin isäntä innostui kehottelemaan nuorta herraa myös mulimaan. Vaikka kaikenlaisia hienojakoisia kepposia yritimme kaksijalkaisten lisäksi saadaksemme Ånnin vesiin, niin yrityksemme eivät tuottaneet tulosta...taisi olla vesi vielä liian kylmää, vsiko peräti liian märkää ;)Ånni kyllä todisteli meille heti jäljempänä kykyjään ja voimiaan repien vielä kannossaan kiinni olevan melkoisen puun leikkikalukseen.
Huono puoli tuollaisessa kostean tilan iltaliikunnassa on (puoli)pakollinen suihku- ja loanliotushetki lenkin jälkeen, kosteana on kurjaa mennä unosille :P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti