Helmin mökkiydyttyä isäntäväen kanssa maanantaina se joutui jo tiistaina ankaran "koulutuksen" kynsiin. Isäntäväki oli päättänyt koirakorjaajan ohjeiden mukaan päästä eroon Helmin ainaisesta haukkumisesta ja väistelystä ihmisiä tavattaessa. Aamulenkillä edettiin siis tiukasti vetämistä kontrolloiden ja naapurin Doristakaan ei Helmi päässyt tervehtimään, vaikka emäntä sen emännän kanssa juttelikin. Päivällä koirankorjausopuksen luenta jatkui ja Helmi joutui kuuman komentelun asemasta kylmän kohtelun kohteeksi. Opuksen mukaan lauman käskyvaltasuhteiden selkiyttämiseksi voi kokeilla kylmää, eli huomioimatonta, kautta, joten isäntäväki päätti olla mitenkään huomioimatta Helmin tekemisiä parin mökkipäivän ajan. Oli siinä Helmi-Orvokki ihmeissään, kun lenkille lähdettäessä vain laitettiin naru kaulaan ja käytiin sopiva kiekaus. Takaisin palattua tarjottiin ruokaa ja kun se ei taaskaan heti kelvannut, niin astia vain pois (joo, isäntäväki on pitänyt kuppia lattialla kunnes muona on mennyt, sorry) ja uusi tarjoilu seuraavan ruoka-ajan kohdalla. Lisäksi Helmi ei päässyt syliin tuoliin, eikä saanut rapsutuksia, ei edes vilkaisuja, vapaasta metsässäjuoksusta tai pihaleikeistä puhumattakaan. Tiistai kului näin muutoin välikohtauksitta, mutta jo illalla isäntäväki koetti lenkittää Helmiä irrallaan. Helmi sai irrota kymmenen metriä ilman komentoa ja kas kummaa, voimallisella pysäytyskomennolla Helmi seisahtui aina kuin seinään metsähajuista huolimatta.
Seuraavana aamuna koulinta jatkui. Hieman lempeämmin kuitenkin, eli Helmi palkittiin onnistuneista annettujen tehtävien suorituksista. Koira oli kuin toinen eläin edellispäivään verrattuna, joten kyse on ainakin joidenkin tottelevaisuusongelmien kohdalla ollut arvoasemakiistoista. Isäntäväki vain oli niin lempuri, että jo keskiviikkoiltana palattiin lähes normaaliin; Helmi pääsi saunaan. Se muuten piti oikein komentaa löylyhuoneesta ulos, niin olivat Aito-kiukaan löylyt makoisat ylä-lavolla. Vielä illan päätteeksi Helmi pääsi nukkumaan syliin, isäntäväen katsellessa Beckiä telkkarista.
Torstaiaamuna satoi julmetusti ja porukka lähti kotiin, eläinkaupan kautta. Sieltä Helmille hankittin uusi talutushihna (koirakorjaajan oppien mukainen, ei siis valjas-flexi-yhdistelmä). Helmi pääsi kauppaan harjoitusmielessä mukaan ja tietysti se haukkui myyjätädeille. Mutta vain pari kertaa ja eikä niitä sitten juuri ujostellutkaan. Kassalle palattaessa oli kauppaan saapunut muutama muukin asiakas ja heidät Helmi haukkui oikopäätä. Isäntä murahti Hempulle moisesta ja haukku lakkasi, mutta vieno murmutus ja pälyily jatkui. Pois lähdettäessä Helmi vielä kiersi kaukaa erään miesasiakkaan...työ siis jatkuu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti