Kun emäntä saapui hopeasavi-kurssiltaan, kaksijalkaiset ryhtyivät valmistelemaan ruokailua. Siinä oli Helmillä juuri sopivasti aikaa ottaa kuistilla auringossa makoisat tirsat.
Ruokailun jälkeen isäntä ryhtyi korjaamaan laiturin kelluketynnyreiden kannattimia ja Helmi-Orvokki avusti raivaamalla samalla rantaa. Helmi hoiti hommaa sen verran pieteetillä, että isäntä jo välillä ihmetteli, miksi naapurin rantaletosta kuuluu pulputusta, vaikka mitään ei näy. Tarkemmin katsottaessa Helmin päälaki näkyi rantaruohojen välistä, muutoin koira oli kokonaan veden alla nyhtämässä turvepaakkuja. Operaation valmistuttua ei kyllä heti tullut mieleen kaunis puna-valkoinen setteri, pikemminkin mustan-ruskea sakaali. Kuva saatiin valitettavasti otettua vasta hetken puhdistus- ja kuivatusjuoksun jälkeen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti