Juhannukseksi mökille

Helmi pääsi juniorin kyydissä maalle isäntäväen tunkiessa itsensä ensin kauppaan hankkimaan välttämättömiä juhannusherkkuja. Keli oli vaihteeksi aurinkoinen ja suhteellisen lämmin, joten Helmin aika kului rantavedessä sorsapoikueita seisoen, siis todellakin seisoen, ei yhtään pääkköä veteensyöksymisyritystä!

Illalla emäntä lähti juoksulenkille ja isäntä saapasteli Helmin kanssa perässä. Helmiä ei lainkaan huvittanut jäädä emännästä jälkeen, vaan aina kymmenen metrin välein se vinkaisi tahi haukahti ja riuhtaisi aivan vietävästi naruaan. Onneksi emännän lenkki oli lyhyt ja Helmi sai juosta hänen kanssaan takaisin. Vauhtia Helmillä oli kyllä sen verran enemmän, että sitä täytyi hiljentää käymällä vähän väliä metsässä...