Sairaslomalainen kuljetti aamun kuhjassa Sämpylän ja minut autolla Horhaan urhoilemaan. Päällämme olivat hohtoliivit ja isännällä pilli ynnä namupaloja. Näillä varusteilla uskaltauduimme ulkoilureitille. Metsä oli kaksijalkaisista aivan tyhjä, mutta pitkäkorvain hajuja piisasi, aina niin paljon, että saimme juosta itsemme vajaassa tunnissa aivan läkähdyksiin. Pillin viimein vinkuessa kiidin isännän jalkoihin napaamaan makupalan ja sitten porukalla odoteltiin Saimia saapuvaksi. Siinä meni hetki, jos toinenkin ennen kuin Sämpylä laukkasi paikalle kieli maassa roikkuen. Sitä taidettiin olla käyty aika kaukana...tai sitten alkaa olla kiire hieman muistuttaa Saimia pillin vihellysten merkityksestä ;)
Kun sitten kiltisti isäntää seuraten laskeuduimme harjusta parkkipaikalle, oli lääni jo pullollaan polkupyörillä saapunutta koululaissuunnistajaa. Onneksi ehdimme alta karkuun, eikä junioreiden tarvinnut kiivetä puuhun susia karkuun :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti