Aamusella Saimi tölväisi suoraan lentoharjoituksissa olleen mustarastaspoikueen keskelle. Kun tirpat singahtivat epämääräisesti räpytellen joka suuntaan, Saimi hätkähti moista infernoa ja ehti näin vain hölmönään katsella katoavia lintuja. Olin hieman kauempana juuri sillä hetkellä, joten en ehtinyt muuta kuin emolintujen jallitettavaksi: molemmat pyrkivät "siipirikkoina" poispäin jälkikasvustaan ja minä raapaisin innoissani niiden perään. Emännän (ja rastaiden) onneksi Saimi oli se, joka juoksi poikueen sekaan. Minä kyllä olisin harjoituksen vuoksi poiminut yhden poikaspoloista parempiin suihin.
Samaisella aamulenkillä löysin muuten hirven kylkiluun, jota me sitten Sämpylän kanssa maistelimme innoissamme.
IP:stä emäntä lähti jälleen kaverinsa kanssa järven kiertoon. Kaveri kuskasi, kuten aina, Saimia ja nyt viimein paljastui, että hän oli lapsena aina halunnut punaisen setterin ; ) Järven rannassa uiskenteli yhdessä kohdin pari setäsorsaa ja emäntä päästi meikäläisen niiden perään. Kahlasin vesiin massua myöten, mutta sorsat meloivat turhan kauas. Sitten emäntä heitti minulle kepin vesiin ja sitä tavoitellessani jouduin uintisyvään asti. Se oli sen verran yllättävää, että räpiköin naurettavan pystyssä polskutellen rantaan. Ei se vesi niin kylmää ollutkaan, seuraava kepin haku sujui jo paremmin ja tulihan ainakin talviturkki kastettua ennen kaksijalkaisia! Sämpylä ei kyllä vesiin mennyt, aika arkajalka...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti