naapurin kingcharlesinspanieli kipitti pihastaan automme perään. Emäntä löi kiivaasti liinat kiinni, ettei koira vain jäisi pyörän alle. Isäntä avasi vierestämme takapenkiltä oven ja morjesti nuuskimaan pyrkivää pikkuista, mutta kun me Saimin kanssa tunkesimme apajille, kiitiäinen pakeni isäntäväkensä suojiin. Isäntä vei meidät köysissä moikkaamaan pikku kaarlekunkkua, mutta ei se uskaltanut tulla meitä moikkaamaan edes emäntänsä kanssa.
Maalla meillä oli hommana Sämpylän kanssa siivota ranta vahingollisista kasveista ja pitää sitten itsemme juosten lämpiminä jatkuvassa vesisateessa, kunnes kaksijalkaiset olisivat saaneet päivän projektinsa valmiiksi.
Rantaleton siivous sujui oikein oivallisesti, vaikka siinä hieman turkit liestyivätkin.
Pakollisella metsälenkillä tutkailimme mökin takamaastoa teeriä etsien (tuloksettomasti tällä kertaa). Tulivat ne kaksijalkaisetkin jossain takavasemmalla saman keikan.
Kun sade vielä hieman kiihtyi, keksi emäntä, että nyt laitetaan kasvihuoneen pohja kuntoon. Sitten kitkettiin pukinjuuret, poistettiin multaa ja lisättiin suodatinkankaita ja 24 kärryllistä soraa. Yritimme Saimin kanssa siinä hieman autella, mutta lapionterä on vaarallinen vehje, joten poistuimme jatkamaan rannan ruoppausta. Saimin tuli siinä jano ja emännän ottaessa ruokavettä vesijohdosta, Sämpylä pummi juotavat samasta kraanasta, ihan kun ei olisi voinut juoda suoraan järvestä!
Kun porukka oli viimein kastunut ja jäätynyt riittävästi, lähdimme takaisin kotiin. Olipa kiva nukahtaa lämpimään autoon...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti