Torstai-illan pakkasviimassa Helmi ja Saimi pääsivät asuntoaluelenkille. Iltapimeässä reitille osui kettu-repolainen, jonka Helmi havaitsikin jo kaukaa. Isännän olkanivelen Helmin superkaasutukselta pelasti ketun samanaikainen havainnointi. Ehtihän siinä sekunnin osissa pikkuisen valmistautua riuhtaisuun ; )
Ketun rontti livahti parin pihan lävitse ja luikki taas eteemme tien penkalle kukkelehtimaan, jolloin Helmi sai taas riehaantua ketunmetsästykseen. Saimikin taisi lopulta saada ketusta hajun, varsinkin kun sille oikein näytettiin ketunpolku. Loppureissu menikin isäntäväellä V8:n perässä roikkuen, kunnes porukka yhytti sakemanni-vaarin. Saimi halusi heti halia germaanikörilästä, vaan vanha ja kankea hurtta ei oikein lämmennyt Sämpylän rakkaudenosoituksille jaa äityi lopulta ärisemään. Helmi käväisi sekin nuuskaisemassa sakua, mutta seisoskeli muutoin vieressä coolina. Vielä lenkin lopuksi törmättiin Kaapoon (vanha tuttu), jota Saimi taas ahdisti nuoruuden vimmalla, Helmin jälleen odotellessa vierellä. Sitten vielä porukalla saunaan lämmittelemään...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti