Tai paremminkin ilta, sillä katseltuaan koko illan Japanin tsunami/järistysuutisia isäntäväki järjesti itselleen hupia innostumalla kouluttamaan meitä setterineitosia. Namupalat noudettiin kaapista ja dresyyriäksiisi alkoi. Kuten yleensä, suurin ongelma aloituksessa oli huolehtia, kumpaa meistä kulloinkin pompotettiin ja kumpi joutui seinäruusuksi, sillä mehän olemme innokkaita koululaisia kumpainenkin ; D
Kävimme pikaisesti ja lähes moitteetta läpi tavanomaiset tottisbravuurit (siis setterimittapuulla) ja sitten saimme Saimin kanssa edelleen vuorotellen hakea viittauksesta oikeasta laatikosta namipala (katsoittehan Prisman mennäviikolla, siinä koira peittosi simpanssin löytäessään ihmisen osoittaman namin). Se puuha sujui meiltä kertaakaan erehtymättä...kröhöm...
Lopuksi vielä kolusimme kilpaa nurkkia etsiskellessämme piilotettuja nameja pitkin huushollia, eikä mitään jäänyt imuroitavaksi. Tietenkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti