Aamulla pieni koira ja iso koira joutuivat puntariin. Mittaus suoritettiin hyväksi havaitulla "sylimenetelmällä" ja minulle kertyi painoa vähennyslaskun jäljiltä 24kg ja ISOlle koiralle (Saimille siis) 25kg.
Jokseenkin perusteeton lempinimeni "Silava-Orvokki" on siis haihtumaan päin...kuulemma kylkiluiden päällä on kuitenkin liikaa muutakin kuin turkkia ;)
Saimilla taas ei juuri turkkia ole; rintakehän altakin on karkea lumi raastanut viimeisetkin haituvat irti ja hännänpää on kuin sormi. Kasvaakohan Sämpylälle ikinä kunnon turkkia?
Päivä kului isännän seurassa autonpesussa. Me Saimin kanssa vahdimme tiellä, ettei vain kukaan tungeksi salavihkaa työmaalle ja isäntä puunasi kotteronsa sisätiloja myöten.
Illalla pääsimme UKK-instituutille ulkoilemaan emännän mennessä Pilates-puuhiin. Isäntä vapautti meidät järvelle pinkomaan ja otti suunnan Siilinkarille. Seurailimme etäältä äijän kulkua ja kollasimme sohjossa rantaviivaa. Rauhaniemen avantouitsijoitkin kävimme ihmettelemässä vapaan veden reunalta. Puuhaa vain ikävästi häiritsi kiihkeästi kutsuviheltelevä isäntä :D
Isännän ja kylpijöiden helpotukseksi emme innostuneet uimasillemme, vaan jatkoimme kohti Siilinkaria. Aikapulan vuoksi jouduimme kuitenkin heittämään kulkusuunnan takaisin päin ennen majakkaa ja vuoden ensimmäinen Siilinkaritus jäi edelleen odottamaan. Saas katsoa, lähtevätkö jäät ennen perillepääsyä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti