Saimi pääsi tänään Onnimannin (Saimin kummisedän kaverin Hollanninpaimenkoiran urospennun) kanssa tänään ulkoilemaan. Noo, Sämpylä haukkui alkajaisiksi pystykorvaisen tunkeilijan lyttyyn, kunnes tunnisti hihnan toisen pään. Siinä pikkukoira unohtui, kun kuskille täytyi tarjoilla hellät tervetuliaiset ; )
Koirapari teki emännän ja Onnin kuskin kanssa pienen harjoitusluoneteisen yhteislenkin, joka sujui muutoin ihan ok, paitsi että Saimia rassasi Onnin vähän väliä saamat namit. Sämpylälle ei kuitenkaan kelvanneet tarjotut namiskukkelit, kateilla vain tarvitsi. Sattuipa matkalla vastaan pari sakemmanin tapaista isoa hurttaakin, jotka lähestyivät pontevasti häntä pystyssä uhitellen, mutta Saimi ei antanut tuumaakaan periksi. Niinpä lähempi tutustuminen jäi toiseen kertaan, kaikilta. Lenkin lopuksi Saimi ja Onni reuhkasivat kotitalon edustalla irrallaan, emäntä oli tyytyväinen kun Sämpylän pinna kesti niin mainiosti pikkukoiran riipimiset ja roikkumiset.
Minä sain seurailla tuotakin rekkulointia olohuoneen ikkunasta, joten emäntä sai kotiuduttuaan taas pestä ruudut hönkimiseni jäljiltä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti