tiistai 12. lokakuuta 2010

Poron lapaa kitaan

Seppo Mäkelälle olisi ollut tänään tarvetta, kun emäntä kanniskeli Saimille ja minulle syysratoksi poron lapaluut. Isäntä kaiveli lahjatluut muovipussista meidän istuessamme äijän edessä alaleuat vipattaen ja kuola valuen. Ensimmäisen luun sain minä (tietysti). Painelin sen kanssa suoraan olkkarin nojatuoliin(i) ja aloin jyrsinnän. Sämpylä vei aarteensa eteisen lattialle ja aloitti saman operaation. Kaksijalkaisten uutisten seuraaminen töllöstä meni ihan reisille, kun meidän luiden rouskuttelumme oli niin voimallista. Varsinkin, kun möhkäleitä täytyi rouskutusasennon parantamiseksi ajoittain pudotella lattialle. Luiden arvon havaittuaan isäntä intoutui häiritsemään jyrsintäsessiotamme ja otti kokeeksi kumpaiseltakin aarteet pois. Ei se meitä häirinnyt; saihan ne samantein takaisin ;P
Tunnin kaluamisen jälkeen päätin, että oma luuni on syytä panna säästöön ja menin kyttäämään Saimin kalikkaa. Hetken tuijottelun jälkeen ärjäisin "pikkusiskon" hippalivoon luun viereltä ja rosvosin sen itselleni. Juuri kun olin siirtämässä saalistani nojatuoliini, seepraksi tekeytynyt emäntä rynnisti paikalle ja palautti saaliin takaisin Saimille : ( ...jaa Mäkeläkö kova "penaltin" jakaja!
Niin olin sitten pakotettu jyystämään omaa kallisarvoista luutani loppuillan (ei se sentään ihan valmiiksi tullut)...

Ei kommentteja: