Neljän tunnin matkailun jälkeen peruuttelimme kotipihaan ja siellä olivat vastassa kummini! En ihan päässyt lasin läpi heitä moikkaamaan ja isännän ärinän perusteella ei ollut edes järkevää jatkaa yritystä :D Kun reitti aukeni oven kautta, singahdimme minä ja Saimi pomppimaan vieraiden ympärillä, vaan matkan vaivojen väsyttäminä luovutimme melko pikaisesti. Myöhemmin illalla käväisimme pikaisesti saunassa isäntäväen kanssa, mutta iltapisulle meistä ei ollut...väsy painaaaaa.
PS. Jos näissä Härkäniemen jutuissa on kirjoitusvireitä, niin se isnän vika. Se kun on kans ihan puhki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti