torstai 2. syyskuuta 2010

Korvien luttausta

Onpas kiva, etten ole punainen setteri. Niillä kun on niin pitkät ja painavat korvat ja vielä pikaisesti likastuvat. Tänäänkin ensin emäntä ronkki kolme Topzillista kuraa Sämpylän korvista, neiti ei muuten lainkaan tykännyt toimenpiteestä ja sitten vielä isäntä lurautti kunnon töräykset Epioticia kompaankin korvakäytävään. Aikas pörinä kävi, kun Saimi kuljeskeli pitkin taloa ja ravisteli päätään, kunnes isäntä ehti kuivaamaan läpsyköitä talauspaperilla. Vanhana ja viisaana koirana olin jo tällä kohtaa piiloutunut rappujen alle kellariin välttääkseni saman kohtalon, sillä eihän minun korvissani ole töhkää...

Ei kommentteja: