Häntä poskessa

Alkaa olla taas vaikeata liikkua "julkisilla" paikoilla, kiitos hormoonien hyrräyksen. Tänäänkin, ollessani kukonlaulun aikaan isännän ja Saimin kanssa aamulenkillä, törmäsimme tietysti poikakoiraan odotellessamme vuoroamme liikennevaloissa. Jäpikkäällä (puolituttu seropi lähikerrostalolta) menivät pasmat aivan sekaisin, kun se sai kirsuunsa tuoreen meikäläisen tuoksun. Yleensä niin coolilla herralla olivat nyt aikeet helposti havaittavassa muodossa mahan alla. Harmi vain, että minullakin alkaa juoksu olla pitelemättömässä vaiheessa ja tuo hännän pentele kaartuu poskeen, vaikka vähän yrittäisin pistää hanttiinkin. Isäntä ja emäntä joutuvat vielä koville, kun yrittävät vahtia siveyttäni ; ))