Kurahousukeikka

Hieman häpeällistä, arvosetteri joutui päivän pitkälle lenkille kurahousuissa. Onneksi Saimikin joutui saman epäkunnioittavan kohtelun uhriksi. Kelit ovat viime päivinä losahtaneet niin vetisiksi ja kuraisiksi, että emäntä ja isäntä taitavat laittaa meille joka lenkille Hurtta-haalarit päälle, jotta turkki pysyisi edes jotenkin siedettävässä kunnossa. Samalla se tietää narussa kuljettuja lenkkejä, vai oletteko joskus nähneet setterin päällä vaudissa pysyvän vaatekappaleen, kysyn vain? Aamusaapastelu siis tehtiin köyden päässä pyörätietä pitkin : ( Onneksi reitillä oli kaukolämpöputken sulattama vihreä raita hangessa ja siinä miljardin myyränkoloa ja useampia satoja jänönhajuja. Saimikin sai jonkinlaisen käsityksen nuuskiskelun ihanuudesta, vaan ei se myyrien päälle oikein ymmärrä, varsinkaan kun ei vielä ole ainuttakaan nähnyt. Seitsemän kilometrin kurataivallus kirvoitti oikein mukavan nälän ja kotiin tullessa sitä jo oikein odotti ruokakipolle pääsyä. Mutta haalareista huolimatta tienpenkkojen kura oli tavoittanut eilen pestyn valkoisen turkinosan, ja eikun taas pesulle. Mistähän oikein johtuu, että Sämpylä pääsee tuosta pesutouhusta paljon vähemmällä, taitaa isäntäväki lusmuta kuurauksessa, kun Saimista ei edes näe onko se kurainen ; )