keskiviikko 14. lokakuuta 2009

Oi ihanaista aamua

Tuskin oli isäntä ehtinyt hereillä vetää ensimmäistäkään täyttä hengenvetoa, kun Saimi loiskaisi kielensä vasten naamaa. Kosteaa aloitusta seurasi hyvin perusteellinen naamanpesu, samalla myös korva (sängyn reunanpuoleinen) sai perusteellisen vaikunliotuksen. Aina kun isäntä yritti komentaa neitosta lopettamaan, lurahti kieli aina suuhun asti ; ) Kun isäntä viimein sai kiemurreltua karkuun lupsijaa, oli Helmi siinä odottamassa vuoroaan ja naamanpesu jatkui.
Kyllä on kivaa, kun saa pusuja kolmelta naiselta heti aamutuimaan, joskin emännältä vasta saippuapesun jälkeen...

Ei kommentteja: