Isäntä katseli telkkarista Erätulilla-ohjelman, jossa noutajat singahtelivat vesistöissä ja pelloilla keräämässä alas tulitetut linnut talteen. Siitä hänelle tuli mieleen ryhtyä viimeinkin Helmin ja jo Saimin kanssa treenamaan noutamista.
Ohjenuoraksi kaivettin kirjahyllystä Otto Ramel ja sieltä noutoharjoitusten opas. Pienen hetken kuluttua perusohjeistus ensi harjoitteita varten oli luettu ja Helmi komennettu sivulle ja köytetty taluttimeen olohuoneessa. Sitten "aporttipukki" (köysisolmu tässä tapauksessa) suuhun komennolla HAE ja hetken kuluttua pois komennolla IRTI. Ongelmana vain oli Helmin perusteellinen haluttomuus pitää köyttä suussaan. No, ohjeen mukaan isäntä esti sitä pupeltamasta "pukkia" pihalle ennen IRTIä. Näin jatkettiin takkuisesti hetki ja sitten uhriksi vaihtui Saimi, joka oli ekalla kertaa hieman halukkaampi napaamaan "pukin" suuhunsa, mutta seuraavat viisi kertaa oli smanlaista tervanjuontia kuin Helminkin kanssa.
Päivälenkin jälkeen emäntä vaihtoi "pukiksi" nakin ja nyt molemmat koirat nappasivat perin halukkaasti "pukkiin" kiinni, pitivät sitä viis sekuntia (purematta!) ja antoivat takaisin. Viiden harjoitteen jälkeen olikin aika einestää makkara. Setterikin siis innostuu treeneistä, kun palkinto vastaa vaivaa.
Tuota harjoitusta nyt sitten treenaillaan muutama päivä ja sitten siirrytään seuraavaan vaiheeseen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti