Pahka-Simo

Aurinkoisen ja lämpimän päivän toivossa matkailimme heti aamusta maalle. Siellä olikin vaihteeksi tilaa riekkua pitkin metsiä, joskin vielä syvässä lumessa, eikä aurinkokaan paljon paistanut. Pahka-Simo, eli Saimi laukkasi taas riemuissann pusikot suoriksi hämmästyttävällä innolla ja teholla. Minulla menoa sentään hieman jarrutti tuo ylipitkä jalankovike..josko sen huomenna saisi jo unohtaa! Päivän sitten makoilimme viimein esiin kaivautuneen auringon lämmittämällä pihamaalla häviämällä vain silloin tällöin haukkana vahtivan isäntäväen silmistä omille teillemme : ) Saunareissun jälkeen pääsimme vielä kertaalleen pusikoihin paineita purkamaan. Vetimme Sämpylän kanssa kumpainenkin vieterimme varsin suoriksi lumisohjossa. Ehdimme siinä käymään nuuskureissuilla sen verran kaukanakin, että kaksijalkaiset saivat oikein huhuilla kumpaistakin. Moisen lumisoseessa seilailun jälkeen oli kiva huomata DogGusti-kumisukkani edelleen pitävän vettä! Kuten muuten Saimin uudesta "lempinimestä" saikin jo selville, ei sen niskapatti vielä ole aikeissakaan hävitä mihinkään. Ja kaikeksi riemuksi emäntä löysi minultakin etulavan takaa patin! Isäntä oli jo melko valmis ripottelemaan meidät setterit Mellin (sen jo aikaa manalle mennneen setterin) viereen kuusen tyveen, niin kypsä äijä on koirasairaalaan ; (