sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Latu?

Sunnuntaiaamu valkeni harmaana ja taivaalta rätki räntää. Pakkaskausi on todellakin ohitettu, ainakin toistaiseksi. Helmi ja Saimi saivat aamulenkilleen seuraksi retkisuksin varustautuneen isäntäväen. Ensin seurailtiin tietä, paitsi koirat, jotka seurailivat tien pielessä kulkeneita "villieläimiä". Mökkitien päästä retkue kaarsi pellolle, jolla olikin sitten märkää ja pehmeää lunta turhankin kanssa. Koirat saivat pompittua kenguruiden lailla pellon halki ja ankaralla hiulauksella isäntäväkikin selvitti osuuden järvelle asti. Lanhden yli pääsi helposti, kunnes puolivälissä vesi solahti monoon, järvellä oli vettä toista kymmentä senttiä. Helmi ja Saimi jäivät siinä jäällä pyöriessään parin upesavannon taakse nalkkiin. Helmi ponkaisi sohjojään yli melko rivakasti, mutta Saimilla otti hieman aikaa uskaltautua pettävän kohdan yli...matalasti ryömien.
Iltapäivästä oltiin taas ladun teossa, tällä kertaa metsään. Reitin alku vei pellon poikki, joten taas kahlattiin pari sataa metriä syvällä. Ihmiset suksien kanssa ja setterit jalkapelissä. Lunta oli niin paljon, että Helmi-Orvokista ei näkynyt kuin pää montun pohjalta. Onneksi metsässä oli valmista polkupohjaa, jota pitkin koirat saivat laukata ja kaksijalkaiset hiihdellä runsaan viiden kilsan lenkin...

Ei kommentteja: