Setteripari sai aamu-ulkoilukaverikseen isännän, joka kuljetti koiria visusti remmissä. Siihen oli syytäkin, sillä kun Helmi saa silmiinsä minkä tahansa nelijalkaisen, se laittaa hännän toiveikkaana poskeen ja ottaa esittelyspurtin...ja Saimi perässä. Siinä on kuljettajan tasapaino tarpeen ja taluttimenpitovoimaa tarvitaan kuin pienessä kylässä. Tuttavan Elli-koirakin sai kokea heti alkulenkistä Helmin ja Saimin herpaantumattoman, ja suorastaan rasittavan, huomion.
Isäntä päätti antaa koirille muuta mietiskeltävää ja niin matka suuntautui raviradalle. Siellä oli onneksi viisi ravuria treeneissä ja Saimi olikin oikein innostunut klopsuttelijoista, eikä Helmikään ollut Pekka pahempi. Hevosia hieman hermostutti, kun kaksi innokasta ravihullua tiirasi niitä kierros kierroksen jälkeen lumivallin päältä. Lopullisen intoniitin piskit saivat parkiipaikalla treenanneista hevoista, jotka ravasivat pari kertaa ohi kolmesta metristä!
Iltapäivästä piipahdimme jalkapelissä Lielahdessa ostoksilla koko porukalla = isäntäväki ja setterit. Matkalla ohi vatkasi helikopteri, jonka alla roikkui köydestä palkki (sähkölinjojen vieressä kasvavien puiden lumesta puhdistusta varten). Siitäkös Saimi innostui, se tiirasi vispilän perään pitkään ja hartaasti, luuli varmaan linnuksi ; )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti