Rastas niityltä

Alotimme päivittäisen mökkireissumme Helmin ja nyt myös juniorin kanssa Toikkoselta, jossa täydensimme kattohuopapala-varastoamme. Helmin vierashermot näyttävät todellakin hiljalleen kehittyvän, koskapa rautakaupan jannu ei saanut osakseen edes murhaavia katseita. Mökillä kaksijalkaiset jatkoivat lapetyömaan loppuun ja Helmi kävi noutamassa näytille eilen löytämänsä hirvenlavan. Aarre lieni sen verran arvokas, että se kuljetettiin melkein heti takaisin salaiseen piilopaikkaansa. Iltapäiväkahveiden jälkeen äijien naputellessa naulausrimoja, Helmi poimi viereiseltä niityltä rastaan. Kunnon lintukoira kuljetti sen komeasti kotiin, mutta pudotti melkein häpeissään, kun isäntä äityi ihmettelemään suusta näkyvää siipeä. Koska tipuparka (aikuinen) oli jo menettänyt henkensä, isäntä päätti hyödyntää sitä. Siispä siivestä varovasti heittämällä lintu lentoon ja koira komennolla noutoon; Hemppu singahti saaliin perään ja kuljetti sen hienosti pureskelematta takaisin...siis melkein takaisin. Kolmannen kerran jälkeen nouto tuli jo perille asti, mistä isäntä sitten kehui Helmin lyttyyn.

Kun sitten hetken päästä koetimme uudestaan noutoharjoitusta, Helmi nappasi linnun suuhunsa ja vei metsään. Helmi-Orvokin palatessa kuono mustana ja tassut kurassa, isäntä ja juniori arvelivat harjoittelun riittäneen. Juoksu sen sijaan ei siihen loppunut. Rakennustyö edistyi varsin hitaasti, koskapa toisen kaksijalkaisen oli koko ajan pidettävä Helmille seuraa ja heiteltävä 4x4" puukuutioita pitkin pihaa ja metsää noudettavaksi...Hei, ketä viedään?