Mökkeily sujui puolen päivää oikein mukavasti Helmin avustaessa räystäiden asennusta ja tarkkaillen lautojen sirkkelöintiä aivan vierestä pää purussa. Iltapäivästä alkoi ilmeisesti neitiä ikävystyminen painaa ja juuri ennen kuin isäntä sai päähänsä kiinnittää Helmin, se hävisi takametsään ja juoksi hetken kuluttua kaula ojossa jokin vadin näköinen esine suussa takaisin pihaan. Isäntä lähti tietysti heti tarkastamaan, mistä oli kyse. Helmi, hyvin koulutettuna koirana, näytti tietysti heti saaliinsa, joka paljastui hirven lapaluuksi (isännän valistunut arvio). Olipa komea saalis. Onneksi mukaan ei ollut löytynyt viimevuotista hirvikärpästen rei'ittämää taljaa. Isännän luuhun kohdistama huomio oli Helmin mielestä epäilyttävää, joten se kuskasi saaliinsa takaisin metsän siimekseen ja palasi takaisin muina hemmoina...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti