Lauantai-sunnuntai yö sujui hyvin noin klo 06 asti, kunnes Helmi kävi hieman levottomaksi. Aamulenkille päästyään kummisetä ja Helmi koittivat juosta jänistä kiinni, mutta jostain kumman syystä kummin vauhti ei riittänyt moiseen urheilusuoritukseen. Päivälenkin kohdetta miettiessään kummit keksivät, että käydään moikkaamassa Helmin isäntää keskuspuistossa. Ilma oli upea; kaunis talvinen auringonpaiste häikäisi silmiä ja Helmin märät poskikarvat kiilsivät jäisinä. Tunnetustihan Helmi ei vielä ole mikään hihnassanätistikulkemisen maailmanmestari, mutta kävelyvaikeutemme pääsivät aivan uusiin ulottovuuksiin keskuspuiston sunnuntairuuhkassa. Vastaan tulivat kaikenmaailman juoksijat, hiihtäjät, lenkkeilijät ja lisäksi reitillä risteilivät joka suuntaan Helsingin tuhansien puistopupujen mielenkiintoiset hajujäljet. Ilmalan koirapuistossa Helmi liikutti kummeja ja isäntää, kun hän hypähteli syliin turvaan hieman isottelevan bordercollien tieltä. Koirapuistossa seisoskellessa alkoivat kummien nenät sen verran jäätyä, että he päättivät kulkea kotimatkan Helmin kanssa lähijunalla. Junaan ehdittiin juuri ja juuri, koska kummit eivät olleet ottaneet huomioon liukuportaita, joihin Helmiä ei saanut sitten kirveelläkään. Junassa konduktööri tuli ilmoittamaan, että koiravaunu löytyy tuolta parin vaunun päästä. Ok, kuuliaisina kummit ja Helmi jäivät seuraavalla asemalla nopeasti pois ja juoksivat koiranmerkillä varustetun vaunun ovelle - mutta se ei auennutkaan! Helmi taisi olla tapahtumasta ainut onnellinen yksilö, sillä kuten hissikin, lähijuna ei ensikokeilulla ollut kovin kiva paikka. Lenkiltä tullessa kummisetä ja Helmi jäivät odottelemaan kummitätiä kaupan eteen ja saivat samalla eräältä rouvalta tehtävän. Hän pyysi heitä vahtimaan koiraansa sillä aikaa kun itse kävi kaupassa, koska rouvan koira oli kertaalleen yritetty varastaa kaupan edestä.
Noin kahden tunnin lenkkeilyn jälkeen oli vielä edessä harmahtavan koiran pesu. Sitten koko naatti porukka otti pitkät päiväunet ja loppuilta sujui mukavasti kouluttaen Helmiä samanlaiseksi sohvaeläimeksi kuin kummit itse ovat. :D
Noin kahden tunnin lenkkeilyn jälkeen oli vielä edessä harmahtavan koiran pesu. Sitten koko naatti porukka otti pitkät päiväunet ja loppuilta sujui mukavasti kouluttaen Helmiä samanlaiseksi sohvaeläimeksi kuin kummit itse ovat. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti