Frida-perro isäntäväkineen tuli meille eilen illalla puurojuhlan jälkeen yöpymään. Enne maatapanoa katseltiin vielä yksi päähänlyöntikilpailu telkkarista. Siinä joku Helenius ja joku Chisora hakkasivat toisiaan 12 erää ja sitten, vastoin ottelun kulkua Helenius voitti. Sen verran olin ymmärtävinäni äijäin mukelluksesta kun vetelin sikeitä kummisedän kainalossa ; )
Aamulla kipittäessäni rappusia alas makuuhuoneesta, kuului haukkua alakerran makkarista. Meinasin jo vetää herneet nenääni ja höökiä tunkeilijan kimppuun,kunnes muistin Fridan ja sen porukoiden koisineen meillä. Kummiporukoilla oli tiukka aikataulu ja tuskin ehdimme aamu-ulkoilemaan ja kaffeet nauttimaan, kun Friida jo pakkautui autoon (turha oli farmarin takatila, sillä Frida pääsi kummitädin syllin etupenkille) perrojen pentutapaamista varten ja Voorrti lähti kiitämään pääkaupunkiin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti