Kauriinmetsästäjä

Päivälenkillä sain ihme hajun kirsuuni...niin, olin vaihteeksi irti narusta ja VALOISALLA ulkona! Harjussa pelmutessani tavanomaisten rusakon ja oravanhajujen seassa poimin yllättäen jonkin isomman elukan hajun. Sen verran tutun sentään, että maalla siihen aina silloin tällöin törmää, mutta että "meidän" harjussa, mokomassa teiden saartamassa metsäläntissä. Kysehän oli metsäkauriista, jota sitten lähdin jäljittämään. Huvittavaa kyllä se otti siirtyi edeltäni suoraan emännän ja Saimin luo. Siinä sitten yllättäen komeata pukkia tuijottivat sekä etätyöpäivää tekevä kuljettajamme, että jalkavaivainen Sämpylä. Kun viimein saavuin tapahtumapaikalle kuono tiiviisti maassa nuuskuttaen, oli bambi jo pomppinut ryteikön läpi paremmille ruohomaille. Kuulemma komean kevein loikkauksin. Höh. Illasta ennen saunaa pääsin emännän juoksuvyöhön töihin, sillä tavalla emäntä kuvitteli pysyvänsä kolmen kilometrin juoksulenkillämme paremmin isännän hölkkävauhdissa. Tuloksena oli aika kovavauhtinen pyrähdys itse kullekin. Ihan loppumatkassa havaitsin kuitenkin pellolla jäniksen, jota yritin jäädä tuijottelemaan, mutta jouduinkin olemaan lopulta se, jota vedettiin perässä ;) Ps. Saimin ihme puumassa"kipsistä" oli juttua Kolmosen Kympin uutisissa, on kuulemma suomalaista hai tekkiä...johan me se kyllä tiedettiinkin, Saimin lääkäri Anssi kun siitä jo meille maanantaina kertoi.