Jäniksenpoikanen

Emännän aamulenkki Helmin kanssa Tohlopin suolle sai jälleen hieman tarpeettoman räväkän loppuosan. Emäntä näki silmäkulmastaan jotain harmaata ja heti perään Helmi singahti samaan suuntaan. Emäntä arveli nähneensä jäniksen ja katseli lähtikö Helmi pitkällekin perään, kun se jo palasi. Ja suussa oli jäniksen jälkeläinen, jonka metsästyssetterimme ylpeänä kiikutti kaksijalkaisen jalkojen juureen. Emäntä ei niin ylpeä saaliista ollut, mutta ei reteätä Helmi-Orvokkia kuitenkaan saanut läksytettyä, vaan hautasi saaliin karikkeeseen...