Kettujahtia vaiko jahtikettu

Maanantai huipentui iltayön kettujahtiin. Repolainen oli parkkeerannut itsensä kadun päässä olevan talon pihaan. Helmi haistoi ketun jäljet, mutta ei heti huomannut sitä. Niinpä kettu odotteli paikallaan korviaan heilutellen, kunnes Hemppu viimein sen äkkäsi. Helmi rynnäköi tietysti narun mitan täydellä kaasulla, mutta kettu siirtyi vain sijansa, tiesi mokoma kuinka pitkälle naru ylettyi!

Aina kun Helmi sai ajettua repolaista hieman pakosalle, se ilmestyi talon kierrettyään selän taakse irvistelemään. Hieman Helmiä raapi kun kettu vain nuoli tassujaan ja pyöritteli korviaan 2 x Flexin mitan päässä. Emäntä kuskasi viimein Helmin hieman kauemmas, jotta iltatarpeet olisi saatu tehtyä ilman ketun seuraa. No, sen aikaa kettu odotteli postilaatikolla...inha elukka, taitaa vielä muuttaa meille. Emäntä joutuukin ristimään sen Saimiksi, eikä sitten saakaan punaisen pentua ; )