Viikonlopun kunniaksi meille tuli käymään Saimin kummiporukka pääkaupunkiseudulta. Myös Wäinö -Pohjanpystykorvajunnu oli matkassa, tietysti ja sekös hieman ensin arvelutti isäntäväkeä. Vaan ei niin meikäläistä, sillä kyllä nuori herra paikkansa tietää mun taloudessani :)
Heti aamulla koko pentue toimitettiin pentuaitaukseen ulos toimittamaan sitä, mitä sisällä ei pian enää ole lupa tehdä ja eikös Wäpi ponkaissut pentujen sekaan aitaukseen. Pelon kiljunnan ja hermostuneen haukunnan sijaan nappulat rynnistivät ankkaparvena morjestamaan tulijaa, joka kylmän viileästi odotteli paikallaan ja kun nahkannipsaisut kävivät liian agressiivisiksi, hypähti kevyesti sivummalle odottamaan uutta laumakokoontumista jalkoihinsa. Olisipa Sämpylä yhtä taitava pentueen kanssa, eikä suinkaan hermostuneesti louskuttaisi ja pomppisi pentujen painaessa päälle ;) Samalla Wäinö toimi laumavahtina ja oli ihan haukkana, jos joku pennuista vaelteli liian kauas porukasta. Enpä olisi pystykorvaa paimenkoiraksi arvannut :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti