...niin sitten kasvattaja-Riitta pakkasi pentueeni farkun perään ja matkalle sijaisvanhempien hoteisiin, jättäen minut toipumaan jalkani kanssa.
|
Matkayksiössä on tunnelmaa... |
Noo, onhan tässä vajaat pari viikkoa aikaa laannutella imetysvälineitä ja parannella reisi- ja lonkkaluun liitoskohtaa, ennenkuin Kerttu käydään noutamassa takaisin Mikkelistä elämäämme sulostuttamaan. Reissulla likan nahkaan pitäisi tarttua ainakin tunnistussiru ja rokote sekä tuliaisiksi kuuluisi saada virallinen nimi ja protokollaan kuuluvat muut pikku seikat oikein paperilla.
Melkein seitsemän viikkoa naskien kanssa oli mulle ja emännälle (ainakin, jollei muillekin) emotionaalisesti ja fyysisesti sen verran "kasvattavaa" aikaa, että Mikkeliin mänijän lähdettyä me istahdimme hetkeksi mouruamaan pentulaan
|
...hiljaista on. |
...ja sitten aloimme valmistautua mökille lähtöön :D
|
Perillä, onneksi isäntäväki on modifioinut makuutilat ;) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti