Keli on kaunis, mutta mulle tekee tiukkaa saada ykkönen ja kakkonen aikaiseksi. Ulos pääsen teippeineni ja kolmella jalalla vain isännän tai emännän vuoroin kannatellessa mahan alta kiepautetulla pyyhkeellä peräpäätäni. Sattuu niin turjakkeesti mutta oopiumia, tai sen johdannaista paremminkin, saa kovin nirkoisesti. Se kun kuulemma ei ole pennuille kovinkaan terveysvaikutteista, vaikkei suoranaisesti vaarallista olekaan. Tänään ei ruoka maista ja nostaa ei saa, ainakaan ilman halvatunmoista ulinaa. Isäntäväki onkin kohtuuhelpon eilisen päivän jälkeen jo hautaamassa minuakin, pennuista puhumattakaan. Tuskaa. En enää pissikään peuroja kohti.
|
Tosi helppoa levätä... |
|
Eikä tällä paketilla seisominenkaan oikein vielä onnistu. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti