Isäntäväen reuhutessa sokkelimaalauksen parissa me Saimin kanssa rötköttelimme auringossa pihalla...ja välillä käväisimme laiskasti tutkailemassa pihanperän mahdollisia tuoksuja. Sanoisin, että moinen vempulointi on parasta mitä voi tehdä näinkin (melkein) helteisenä päivänä kotosalla ollessaan...
Erään tauon aikana emännän puhelin pirisi ja eikös siellä ollut kasvattaja-Riitta, joka antoi ohjeita minun toimittamisestani synnytyspaikalle Mikkeliin ja samalla hän tarkisteli, maistuuko mulle muon (maistuu, jos saa jauhelihaa sekaan ; ), koska matokuuri alkaa (tiistaina) jne...ja massu sen kun kasvaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti