Sorsan pyyntiä

Varovainen kun on, isäntä kuljetti meidät setterit uimarannan kautta taluttimessa ja päästi meidät ihan vain pikkaisen pissimään suon reunaan. Siinähän oli tietysti pieni rutakko ja rutakossa sorsa. Viettieni viemänä ponnahdin oikopäätä tervehtimään siivekästä, joka tietty huomiosta häkeltyneenä ponnahti siivilleen ja häipyi. Kun sitten palasin isännän jalkoihin nöyränä tulevan äitinä, olivat valkoiset osani vaihtaneet siinä määrin väriä, että kotiin päästyäni sain taas hyvän tovin perehtyä suihkutilojen arkkitehtonisiin ratkaisuihin isännän huuhdellessa turvejäämiä turkistani...