Iltamyöhällä automatka rautatieasemalle tarkoitti emännän ja Kaisan noutoa. Hippiäinen ehti olla tiistaista asti väsyttämässä Saimin kummeja "pääkaupunkiseudulla", ja yllättäen meillä kotiin jääneillä ei ehtinyt lainkaan olla sitä ikävä ;))
Hieman huvitti, kun pikkulikka saapui asemahallista emännän sylissä...ei edes omin jaloin siis ja se oli kuulemma saanut p-halvauksen Hesassa asematorilla, kun katusoittaja oli lurauttanut saksofonisoolon! Pikkuisen kyllä pistää kateeksi Kaisulin kyky matkailla junalla unten mailla.
Kotiin päästyään se ei sitten ollutkaan unten mailla ennen puolta yötä. Tavanomainen hirmuhepuli juoksutti likkaa pitkin seiniä ja koetteli jo kovin meitä kaikkia, etenkin kun vanha kunnon hauki-hammas oli ohjelmanumero 1. Sain Saimin kanssa pariin kertaan murahtaa oikein kovin ja isäntäkin päästeli hermostuksissaan samankaltaisia ääniä ennen kuin hippiäinen viimein tummui. Ja tummuikin oikein kunnolla, sillä se lurautti pisut unissaan alleen...hah!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti