Remutessamme Sämpylän kanssa pihamaalla lumipenkassa saapui herra postiljooni mopollaan laatikkorivillemme ja ryhtyi lappaamaan laskuja ja lehtiä lootiin. Isäntä arveli olevan viisasta, että meidät hurtat kerätään istumaan jalkojen juureen, kunnes postimies on poistunut. Koskas sen nyt tietäisi ryntäämmekö me suoraan mopon alle ;)
No, mehän istuimme nätisti isännän jaloissa, kunnes postiljooni innostui moikkaamaan meitä. Se oli virhe, sillä tervehtiviä (lue: puhuvia) ihmisiähän mennään tervehtimään, oli siitä asiasta isäntä mitä mieltä hyvänsä... Kipaisimme Saimin kanssa suoraan herra postimiehen syliin pikkuisen lipaisemaan tutun tyypin naamaa. Harmi vain, että äijä istui mopon selässä ja oli perin puolustuskyvytön "hyökkäyksemme" edessä! Morjestuksen tuloksena valtion (onkohan Postin/Itellan duunari enää valtion virassa?) viranhaltija pyllähti skootterinsa kanssa ketoon! Onneksi kukaan ei loukkaantunut, edes henkisesti : D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti