Isännän kuhkiessa pikku pakkaslumen kimpussa pihamaalla, pöllytimme me Saimin kanssa jo kasattuja penkkoja matalammiksi. Kunnes töistä ja muista riennoistaan palaava väki alkoi neljän korvissa tukkia kotikatuamme. Ensin naapurin isäntä kävi postilaatikolla, joten kajautin pikku morjestushaukut (siis isännän mielestä niin kreisiä pikku räkytystä ; ( ukolle. Seuraavaksi portillaan saapasteli Sauli, 1,5vee mummonsa kanssa. Tarjosin heillekin tervehdyshaukut, Saimi taas meni nuuskumaan Saulia millistä ja antoi vielä pikkumiehelle pusunkin. Eikä jäpikäs pelännyt yhtään! Toisin kuin mummu ja isäntä ; )
Sitten tulikin jo kolmaskin naapuri paikalle, ensin autolla ja sitten postilaatikolle. Isäntä ei ehtinyt kuin perässä juoksemaan ja tehottomia komentoja heittelemään, kun kävin senkin naapurin haukkumoikkaamassa. Ja vielä yksi naapuruston perhe saapui samaan syssyyn, eli taas oli kiirettä käydä hieman räkyttämässä. Se naapuri päästikin pihalle mäyräkoiransa Napin ja niin meillä olikin oikein porukalla hauskaa, kun Saimin, Saulin ja Napin kanssa mylläsimme penkkoja ikääntyneempien kaksijalkaisten toljottaessa ihmeissään nuorison temmellystä : D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti