Yömyöhän pisulenkillä, paluumatkalla osuimme tavanomaisen pupunhajuista sijasta ketun reitille!
Pallohäntä kuikki meitä risteyksen keskellä ja isännän vähän vihjaistessa sanallisesti punaturkista unohdimme pupunuuskutukset ja rynnimme kiivaasti elukan jäljille. Isäntäväki naureskeli meistä jalostettavan vaikka pupukettukanakoiria, sen verran ketunhajut innostivat. Nyt Saimikin näki ekan kettunsa!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti