Radanylitystä ja taas myyränkoloja

Vaihteeksi oli hieman kuivempi päivä, joten päätimme Helmin, emännän, isännän ja kummisedän kanssa tehdä kauppareissun Lielahteen pidemmän kautta. Suuntasimme Epilän kaasuvoimalalle harjua pitkin. Helmi-Orvokki singahteli tapansa mukaisesti kaikkien tarjolla olevien hajujen perässä siksakkia ja isäntä arveli Helmin jo kykenevän melkein puoleen oikean setterin vauhdista, taisi jo ajoittain ylittää kolmenkymmenen tuntikilometrin nopeuden. Harjun päässä Helmi joutui narun päähän ja siten porukkamme piti loikkia Vaasan radan poikki. Ilmeisesti vanha ylityspaikkamme (muutaman muunkin) oli tullut ratahallinnon tietoon, koska nyt kulku estyi panssariaidalla. Onneksi puulaaki on edelleen vähävarainen (vrt. ratojen kunto) tai pihi, sillä aita loppui heti 50m päähän ja pääsimme kiskoista yli Helmi kainalossa. Kipaisimme valokuvausliikkeeseen tilaamaan joulukorttikuvia, joiden päähenkilönä esiintyy yllättäen nuori puna-valkoinen irlannisetteri Helmi-Orvokki. Sitten kävelimme Gigantille jouluostoksille, emäntä jäi Helmin kanssa onneksi ulkopuolelle odottamaan, ei ainakaan tarvinnut ostaa puolta kauppaa rikkinäisiä telkkareita ; ) Hankintojen jälkeen emäntä hyppäsi bussiin ja isäntä ja kummisetä lähtivät Helmin kanssa kohti kotia. Matka sujui varsin hitaasti satojen lumen alta paljastuneiden myyränkolojen ja niistä leijuvien hajujen vuoksi. Viisikuinen setteri on melkoinen voimanpesä halutessaan aivan eri suuntaan kuin kaksijalkaiset, taas sai vetää aivan tosissaan, ettei olisi tullut myyränkolon murskajaisia metrin välein.